Arvonlisävero, eli tuttavallisemmin alvi, on varsinkin Suomessa tärkeä ja keskeinen vero, jota kerätään oikeastaan kaikista tuotteista ja palveluista, joita ihmiset ostavat. Sillä on siis tärkeä rooli yhteiskunnan kulujen kuittaamisessa.
Näin on myös muualla Euroopan Unionissa, ja arvonlisäverotusta koskevat yhteiset perussäännöt. Alv-prosentit ja tuotteiden ja palveluiden luokittelu eri kantoihin kuitenkin vaihtelevat maittain tämän sääntelyn puitteissa.
ALV-prosentit eri EU-maissa 2024
| Maa | Yleinen alv | Alennettu alv | Poikkeuksellinen alv* | Siirtymäkauden verokanta* |
| Alankomaat | 21 | 9 | – | – |
| Belgia | 21 | 6 / 12 | – | 12 |
| Bulgaria | 20 | 9 | – | – |
| Espanja | 21 | 10 | 4 | – |
| Irlanti | 23 | 9 / 13,5 | 4,8 | 13,5 |
| Italia | 22 | 5 / 10 | 4 | – |
| Itävalta | 20 | 10 / 13 | – | 13 |
| Kreikka | 24 | 6 / 13 | – | – |
| Kroatia | 25 | 5 / 13 | – | – |
| Kypros | 19 | 5 / 9 | – | – |
| Latvia | 21 | 12 / 5 | – | – |
| Liettua | 21 | 5 / 9 | – | – |
| Luxemburg | 17 | 8 | 3 | 14 |
| Malta | 18 | 5 / 7 | – | – |
| Portugali | 23 | 6 / 13 | – | 13 |
| Puola | 23 | 5 / 8 | – | – |
| Ranska | 20 | 5,5 / 10 | 2,1 | – |
| Romania | 19 | 5 / 9 | – | – |
| Ruotsi | 25 | 6 / 12 | – | – |
| Saksa | 16 | 5 | – | – |
| Slovakia | 20 | 10 | – | – |
| Slovenia | 22 | 5 / 9,5 | – | – |
| Suomi | 24 | 10 / 14 | – | – |
| Tanska | 25 | – | – | – |
| Tšekki | 21 | 10 / 15 | – | – |
| Unkari | 27 | 5 / 18 | – | – |
| Viro | 20 | 9 | – | – |
| Yhdistynyt Kuningaskunta (toistaiseksi) | 20 | 5 | – | – |
*Poikkeuksellisen alhainen verokanta: Joissakin maissa sovelletaan tiettyjen tavaroiden tai palveluiden myyntiin poikkeuksellisen alhaista verokantaa, joka on alle 5 %.
*Siirtymäkauden verokanta: joissain maissa sovelletaan siirtymäkauden verokantaa tiettyihin tavaroihin ja palveluihin, jotka eivät kuulu alv-direktiivin mukaisen alennetun verokannan piiriin. Alennetun alv-kannan soveltamista voi jatkaa kunhan verokanta on vähintään 12 %.
Kuten taulukosta käy, arvonlisäveron määrä vaihtelee eri jäsenmaiden kesken. Kun unionin jäsenet käyvät keskenään kauppaa, alvia ei kuitenkaan peritä tavaroiden viennistä, millä estetään kaiken maailman kikkailut eri jäsenvaltioiden välillä.
Lisäksi alvi on aina kertaluontoinen, eli se maksetaan vain yhteen EU-maahan kerralla. Monelle tulevat tässä kohtaa mieleen niin sanotut tuplaverotus-kohut autokaupan kohdalla, jossa henkilö on ostanut auton esimerkiksi Saksasta ja Suomeen saapuessaan verottaja on vaatinut autoveron maksua.
Suomen ja EU:n sukset ovat olleet ristissä koskien nimenomaan autoveroa ja sitä, onko se arvonlisään verrattava vero, jota ei alvin maksamisen jälkeen kuuluisi enää kantaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden nimissä.
Vuodesta 2006 EU:lla on ollut niin sanottu alv direktiivi, jolla unioni pyrkii muun muassa yhtenäistämään tapoja, joilla jäsenmaat ilmoittavat alvinsa ja ylipäänsä asiaa koskevaa termistöä. Tämän tarkoituksena on tehdä kuluttajien ja myyjien elämä paljon helpommaksi unionin alueella, kun asioista puhutaan samoilla nimillä.
ETA-alueen nettikasinoilla pelattaessa kyseeseen tulee arpajaisvero. Pelaajan kannalta nämä nettikasinot ovat verovapaita samoin kuin Veikkaukselta saatujen voittojen kanssa.
Vertailuja eri EU-jäsenien kesken
Alvista puhuttaessa pitää tehdä ero yleisen ja poikkeavan verokannan välille. Yleinen verokanta on niin sanottu perustapaus: alvi on näin ja näin monta prosenttia ellei toisin mainita (Suomessa 24%). Poikkeavissa verokannoissa alvi (Suomessa joko 10% tai 14%) on alempi ja jokainen jäsenmaa saa päättää, mitkä tuotteet ja palvelut kuuluvat sen piiriin.
Huomionarvoista on, että EU-maat ovat myös sopineet keskenään, että yleinen alv-kanta on oltava vähintään 15%. Toinen tärkeä huomio on, että Monacossa sovelletaan samoja verokantoja kuin Ranskassakin maiden kahdenvälisten sopimusten mukaan: yleinen alv-kanta on 20% ja poikkeavat joko 10%, 5,5% tai 2,1%.
Korkein yleinen alv-kanta on Unkarissa, jossa veroa kannetaan 27%. Poikkeavat kannat ovat joko 18% tai 5%, joka kohdistuu vain majoituspalveluihin. Matalin yleinen kanta on Luxemburgissa, jossa se on 17%. Poikkeava verokanta on porrastettu kolmeen osaan (sulkeissa esimerkkejä), ja se on joko 14% (kodin lämmityskulut ja mainokset), 8% (polkupyörät) tai 3% julkinen liikenne, kirjat ja lääkkeet).
Joissain EU-maissa poikkeava alv-kanta voi olla jopa pyöreät nolla. Maltalla, jossa yleinen veroaste on 18%, poikkeava kanta on joko 7%, 5% tai 0%. Alvista vapaita ovat muun muassa reseptilääkkeet, kansainvälinen matkustus sekä leikkokukat.
Alankomaissa, jossa yleinen veroaste on 21%, poikkeavaa 0%:n alv-kantaa sovelletaan kultakolikoihin sekä ilma- ja meriteitse tapahtuvaan matkustukseen. Muissa tapauksissa, kuten kirjojen ja ruuan kohdalla, poikkeava veroaste on 9%.
Tanskassa sovelletaan 25%:n yleistä verokantaa melkeinpä kaikkeen, eikä poikkeavaa verokantaa juurikaan tunneta, mikä on poikkeuksellista EU-maiden keskuudessa. Sen sijaan verovapaita tuotteita ja palveluita ovat vähintään kerran kuukaudessa ilmestyvät lehdet ja kansainvälinen matkustus.
Arvonlisävero-laskuriin voi syöttää minkä tahansa verokannan verottoman hinnan laskemiseksi.
Poikkeuksellisia alueita
Koska EU on hyvin värikäs alue ja verotus on kansallinen asia, löytyy EU:n sisältä monia sellaisia alueita, joilla alv-kannat ja asiat, joihin niitä sovelletaan, poikkeavat merkittävästi emämaan luvuista. Seuraavaksi esittelemmekin muutaman poikkeustapauksen.
Käytännössä kaikki alla olevat alueet ovat maantieteellisesti irti emämaastaan ja historiallisista syistä jotenkin erityisessä asemassa. Nykyään poikkeukselliset arvonlisäveroa koskevat järjestelyt ovat auttaneet alueita houkuttelemaan investointeja ympäri maailmaa ja osa alueista hyödyntää normaalia alempaa verokantaansa kannustaakseen yrityksiä tulemaan heidän luokseen.
Suurin osa mainituista alueista myös kuuluu kiinteästi EU:hun, jolloin oman liiketoiminnan harjoittaminen sieltä käsin takaa edelleen mahdollisuudet toimia unionin sisämarkkinoilla.
Ahvenanmaa
Ahvenamaalla on jo Suomen perustuslain mukaan laaja itsehallinto, joten ei ole yllätys, että se muodostaa poikkeuksen myös EU:ssa. Ahvenanmaa nimittäin kuuluu unioniin, muttei sen alv-alueeseen, eli EU:n silmissä Ahvenanmalla ei ole alvia. Erillisjärjestelyn mukaan kaikki alle 22 euroa maksavat tuotteet ovat alvittomia. Ennen vuotta 2013 raja oli 43,48€, minkä vuoksi postimyyntiyritykset siirsivät varastojaan maakuntaan.
Athos-vuori
Athos-vuori on osa Kreikkaa ja sen virallinen nimi on Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio. Kuten nimestäkin voi jo päätellä, alue on muuta toimintaa kuin luostareita. Athos-vuoren ainoat asukkaat ovat ortodoksisia munkkeja, ja koska alue on omistautunut puhtaasti uskonnolliselle toiminnalle, alv-taso on siellä nolla.
Campione d’Italia ja Livigno
Campione d’Italia on pieni pala Italiaa Sveitsissä. Vaikka se onkin osa Italiaa, palkat maksetaan Sveitsin frangeina, autoissa on sveitsiläiset rekisterikilvet ja puhelinoperaattori on Swisscom. Yhtenä syynä erityisasemaan ovat olleet Sveitsin korkeammat elintasokustannukset sekä alueella toiminut kasino, joka elätti käytännössä koko kylän vuoteen 2018 asti, jolloin se ajautui vararikkoon.
Livigno on kiinteä osa Italiaa Sveitsin rajalla. Siellä on ollut eräänlainen ”duty free” alue vuodesta 1840 alkaen Itävallan keisarin määräyksestä, ja järjestely on ollut ennemminkin perinne kuin mikään sen merkittävämpi talouspoliittinen ratkaisu. Tuloveroa maksetaan kuitenkin tavalliseen tapaan.
Kanariansaaret
Suomalaisten rakastama lomakohde on autonominen osa Espanjaa kutakuinkin samalla tavalla kuin Ahvenanmaa on osa Suomea: Kanariansaaret kuuluvat EU:hun mutteivät alv-alueeseen. Arvonlisäveroa ei saarilla virallisesti ole, mutta sen sijaan siellä on ostovero, niin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka on 13,5–0% riippuen tuotteesta tai palvelusta. Osalle tuotteista voidaan määrätä arvonlisävero, mikäli niitä tuodaan Kanariansaarilta muille EU:n alueille.
Ranskan merentakaiset alueet
Ranskalla on useampiakin merentakaisia alueita, joista osa kuuluu EU:hun ja osa taas ei. EU:hun kuuluvilla alueilla alvia ei makseta ollenkaan (Ranskan Guayana ja Mayotte) tai sitten verokanta on hyvin alhainen: esimerkiksi Martiniquella 2,2–8,5%.